Puheenvuoro 1
Kiitoksia, rouva puhemies! Olen kuunnellut tätä keskustan alulle panemaa välikysymyskeskustelua, ja täytyy sanoa, että hieman ihmetyttää, kuinka lyhyt voi poliittinen muisti olla. Keskusta syyttää nyt istuvaa Orpon hallitusta terveys- ja vanhuspalveluiden ongelmista. Tosiasia on kuitenkin se, että tämän nykyisen sotemallin teki Marinin hallitus, ja keskusta oli siinä keskeisenä osapuolena tätä järjestelmää luomassa. Kun me kokoomuksessa varoitimme silloin raskaasta hallinnosta, kustannusten noususta ja rahoitusmallin ongelmista, te vakuutitte, että maakuntamalli hoitaa kaiken. Keskusta ei siis ollut sivustakatsoja. Tosiasia on, että nyt oppositiossa olevat, lähes kaikki oppositiossa olevat puolueet, ovat itse räätälöineet sotemallin, joka oli jo syntyessään susi. Nyt, kun ne itse tekemänne virheet tulevat vastaan arjessa, te sanoudutte irti koko asiasta. Te vaaditte lisäaikaa alijäämien kattamiseen ja arviointimenettelyjen keskeyttämistä. Se on vähän sama kuin tekisi itse huonon työn ja vaatisi sen jälkeen tarkastajaa katsomaan muualle, kun ongelmat ilmenevät.
Arvoisa puhemies! Tämä sama tapa näkyi aivan hiljattain myös maatalouspuolella. Keskusta jätti aiemmin tänä syksynä välikysymyksen maatalouden ahdingosta ja valitti, kuinka huonosti tiloilla menee. Tuo välikysymys oli suorastaan absurdi, kun muistaa, että keskusta maa- ja metsätalousministerin johtamana oli itse viime kaudella hallituksessa luomassa tämän nykyisen EU:n maatalouspolitiikan ohjelmakauden kansalliset suuntaviivat: ensin tehdään itse linjaukset ja säännöt, ja heti oppositioon siirtymisen jälkeen tullaan saliin ihmettelemään, kuka tämän kaiken on saanut aikaan. Päätöksentekijöitten pitäisi pystyä seisomaan omien päätöstensä takana silloinkin, kun istutaan oppositiossa.
On hyvä muistaa, että hyvinvointialueiden rahoitus on kasvanut tällä vaalikaudella yli neljällä miljardilla eurolla. Rahaa ei siis ole viety pois, vaan alueille annetaan enemmän rahaa kuin ennen. Ongelma on siinä järjestelmässä, jonka te, hyvä oppositio, viime kaudella rakensitte. Menot kasvavat paljon nopeammin kuin mihin veronmaksajien rahat riittävät. Meidän on nyt vaalittava ja vaadittava alueita karsimaan päällekkäistä hallintoa ja uudistamaan toimintaansa. Hallitus on myös tullut hyvinvointialueita vastaan alijäämien kattamisajoissa. Vuoden 2025 lopulla hallitus esitti joustoja, joiden ansiosta talouttaan tasapainottavat alueet voivat saada lisäaikaa vuoteen 2027 tai jopa 2028 saakka. Tuloksiakin on syntynyt. Kolme hyvinvointialuetta nimittäin on päässyt arviointimenettelystä pois. Sairaaloiden hoitojonot painuvat alle puoleen Marinin hallituskauden tasosta. Myös henkilöstöpula on selvästi helpottanut.
Keskustan ehdotus eli laskun siirtäminen eteenpäin ja velanotto ei pelasta yhtäkään terveyskeskusta tai vanhusten hoivapaikkaa. Se vain siirtää vaikeat päätökset tuleville vuosille ja tekee niistä entistä ikävämpiä. Arviointimenettely ei ole rangaistus hyvinvointialueelle. Sen tarkoituksena on löytää keinot, joilla alueen talous saadaan kestävälle pohjalle ja lakisääteiset palvelut turvattua. Ei ongelmia ratkaista sillä, että niiden käsittely keskeytetään.
Arvoisa puhemies! Vielä lopuksi: Suomalaiset tarvitsevat toimivat lähipalvelut, eivät hallinnon suojelua eivätkä varsinkaan selittelyä. Orpon hallitus tekee nyt sitä välttämätöntä korjaustyötä, jolla tämä järjestelmä saadaan kestävämmälle pohjalle. Hallitus nauttii luottamustani.
Puheenvuoro 2
Arvoisa rouva puhemies! Olisi ollut kovin arvokasta, jos tänään täällä keskustelussa olisi ollut mukana edustaja Krista Kiuru. Hän on ollut kuitenkin erittäin merkittävässä roolissa tämän soten valmistelussa ja myöskin oli esittelevä ministeri, kun tämä viime kaudella eduskuntaan on tuotu.
Nyt kuitenkin keskustan välikysymys on tuottanut todella monta puheenvuoroa tässä salissa, ja voisi niitten puheenvuorojen perusteella kuvitella, että tämä nykyinen malli putkahti tyhjästä tämän hallituksen pöydälle. Totuus on kuitenkin aivan toinen. Nyt käsissämme oleva hallintohimmeliksikin nimitetty malli ja paisuvat alijäämät ja hallitsemattomasti karkaavat kustannukset ovat suoraa seurausta viime vaalikaudella keskustan junailemasta ja vasemmistohallituksen voimalla läpi runnomasta 21 hyvinvointialueen soteuudistuksesta.
Tänään haluan nostaa esiin yhden tämän uudistuksen kalleimmista, joka on tässäkin keskustelussa tullut esille, valuvioista: sotealan palkkaharmonisoinnin. Tämä palkkaharmonisointi ei tuottanut meidän terveydenhoitoomme yhtään työntekijää lisää, ei yhtään ainutta lääkäriä, ei yhtään hoitajaa, ei yhtään hoivapaikkaa lisää. Kun soteuudistusta Sanna Marinin vasemmistohallituksen toimesta runnottiin läpi kiireellä ja asiantuntijoiden varoituksista ollenkaan piittaamatta, ei kyse ollut siitä, etteikö riskejä olisi tiedetty. Päinvastoin, varoituskellot soivat tuolloin täysillä usealta suunnalta.
Ensinnäkin, Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT varoitti jo keväällä 2021 suoraan, että palkkojen yhteensovittaminen korkeimpaan tasoon vaarantaa koko soteuudistuksen rahoituspohjan. KT totesi lausunnoissaan suoraan, että kustannukset tulevat ylittämään merkittävästi hallituksen esityksessä tuolloin arvioidun tason, ja KT arvioi vuosikustannusten nousevan vähintään 680 miljoonalla eurolla. KT:n viesti oli kristallinkirkas: alueet eivät saa joutua tilanteeseen, jossa ne joutuvat leikkaamaan väestön jo niukoista lakisääteisistä palveluista kompensoidakseen harmonisaatiosta aiheutuneet lisäkustannukset.
Toiseksi, myös valtiovarainministeriön virkamiehet nostivat esiin vakavia huolia valmistelun aikana. Ministeriön arvioissa todettiin, että hallituksen esitykseen kirjatut kustannusarviot sisältävät valtavasti epävarmuustekijöitä ja palkkaharmonisoinnin hintahaarukka venyy satoja miljoonia ennakoidusta ylöspäin. Soteuudistuksen valmisteluvaiheessa nimittäin keskusta ja muu silloisten hallituspuolueiden rintama sulki silmänsä ja korvansa ja päätti luottaa toiveajatteluun.
Kolmanneksi, Hyvinvointiala HALI varoitti painokkaasti niin sanotusta palkkakilpailun kierteestä. Asiantuntijat huomauttivat, että kun yhden hyvinvointialueen sisällä palkat nostetaan korkeimman mukaan, alkaa välittömästi seuraava vaihe eli hyvinvointialueiden välinen palkkakilpailu. HALI varoitti jo vuonna 2022, että tästä syntyy uusi palkkatasoa nostava prosessi, jonka loppulasku lankeaa suoraan valtiolle eli veronmaksajille.
Arvoisa puhemies! Juuri näin on nyt käynyt. Keskusta ja vasemmistohallitus — en lausunut siis yhteen sitä — eivät kuunnelleet työnantajia, eivät ministeriön asiantuntijoita eivätkä kokoomuksen varoituksia, vaan kieltäytyivät säätämästä tarvittavaa erillislainsäädäntöä kustannusten hillitsemiseksi. Nyt syksyllä karu todellisuus on lyönyt vasten kasvoja. Tuoreet selvitykset ja uutiset osoittavat, että soten palkkaharmonisointi on käynyt veronmaksajille suoraan sanoen järkyttävän kalliiksi. Valtiolle tästä yksittäisestä mekanismista on langennut jopa miljardin euron, ja yli miljardin euron, lisälasku. Paikallishallinnossa palkat ovat kohonneet peräti neljä prosenttia yksityistä sektoria nopeammin. Mutta pysähdytäänpäs hetkeksi miettimään, mitä tämä tarkoittaa. Yksityinen sektori eli suomalaiset yritykset, vientiteollisuus, kaikki yrittäjät ovat se moottori, joka tuottaa tähän maahan verotulot, joilla julkiset palvelut rahoitetaan. [Puhemies koputtaa] Kun julkisen sektorin palkkakustannukset karkaavat täysin omaan tahtiinsa ilman minkäänlaista yhteyttä tuottavuuden kasvuun, me syömme tulevaisuutemme eväät.
Puheenvuoro 3
Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Lohen kanssa, joka nyt pääsi poistumaan valitettavasti salista, käytiin debattia palkkaharmonisaatiosta, siitä mallista, mutta onneksi täällä paikalla on vielä keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja, edustaja Kurvinen. Kysyn nyt teiltä, että mitä ihmettä te oikein suunnittelitte silloin, kun toteutitte tämän soteuudistuksen, ja tähän liititte palkkaharmonisoinnin. Olen kuullut eräiden lääkäreidenkin ihmettelevän silloin muutama vuosi takaperin, että mikä ihmeen palkkaharmonisaatio tämä nyt oli, kun hekin saivat tonnin lisää palkkaa. Siis tonni lisää kuukaudessa lääkäreille, ja kyllä he vähän ihmeissään olivat, mutta ottivat tietysti mielihyvin sen vastaan.
Ja vielä, puhemies: Kuten Oulun yliopiston kauppatieteiden professori Elias Oikarinenkin on juuri hiljattain todennut, palkkaharmonisoinnilla on ollut karu kääntöpuoli. Hyvinvointialueiden on nyt haettava säästöjä irtisanomisilla kompensoidakseen palkkaharmonisoinnista aiheutuneita kustannuksia. Kävi siis juuri niin kuin KT eli Kuntatyönantajat vuonna 2021 varoitti: palvelut ja henkilöstömäärät joutuvat joustamaan, kun rahaa palaa menoautomaatteihin. Palkkaharmonisointi ei ole siis tuonut yhtään uutta lääkäriaikaa terveyskeskukseen, se ei ole lyhentänyt hoitojonoja yhdelläkään päivällä, eikä se ole tuonut yhtään uutta hoitajaa ikäihmisten hoivakoteihin. Sen sijaan se on imenyt miljardin euron edestä rahaa suoraan hyvinvointialueiden hoito- ja hoivapalveluista. Mitä tekee keskusta tässä tilanteessa? Te haluatte, että luottokorttia vingutetaan edelleen ilman mitään vastuuta siitä, kuka laskun lopulta maksaa. Yrittäjänä ja pitkän linjan päättäjänä tiedän, ettei taloutta voi hoitaa niin, että menojen annetaan kasvaa hallitsemattomasti ja ratkaisuksi tarjotaan aina vain lisää velkaa ja valtion piikin avaamista. Jos yritys toimisi näin, edessä olisi vääjäämättä konkurssi. Valtiontaloudessa tämä tarkoittaa sitä, että velkaannumme kiihtyvää vauhtia, korkomenot syövät nyt jo budjetista leijonaosan ja lopulta vaarannamme koko suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjan.
Lopuksi, rouva puhemies: On täysin kohtuutonta, että viime hallituskaudella tehtyjen rakenteellisten virheiden ja asiantuntijalausuntojen sivuuttamisen lasku yritetään nyt sälyttää tämän hallituksen ja ennen kaikkea tietenkin suomalaisten veronmaksajien harteille. Hallitus tekee nyt välttämättömiä ja vastuullisia toimia, jotta suomalainen sosiaali- ja terveydenhuolto pelastetaan ja sen rahoitus turvataan myös tuleville sukupolville. Keskustan välikysymys sen sijaan ei tarjoa yhtään kestävää ratkaisua vaan pelkästään paluuta vanhaan vastuuttomaan rahanjakoon.